1. |
Taikapuut
02:13
|
|
||
Tämän aamun ajaksi tän metsän puut muuttuvat taikapuiksi
Saat toivoa mitä vain - Istu hiljaa ja kuiskaa
”Minä olen metsän suurin puu ja toteutan toiveesi”
Näiden päiväunien ajaksi satu lentävästä hiirestä muuttuu todeksi
Saat toivoa mitä vain
”Minä olen haltiattaresi ja toteutan toiveesi”
Tahtoisin siivet, joilla voi oikeasti lentää
Tahtoisin Nikko-auton ja maailmanrauhaa
Tyhjä taulu täynnä omakeksimiä sanoja
Leikkikenttä täynnä kieltoja
Vuorossa vapaata leikkiä
määrättyjen sääntöjen puitteissa
Muutetaan säännöt ohjeiksi
Osallistuminen osallisuudeksi
Tehdään auktoriteetista yhdessäoppija
Tämän viikon ajan saat olla apulainen
ja tuntea, että olet tärkeä
Tänä jouluna on aikasi maalata ensimmäinen viiva
Tahtoisin siivet, joilla voi oikeasti lentää
Tahtoisin Nikko-auton ja maailmanrauhaa
Tahdon lämpimän sylin kylmälle kissalle
ja tahdon kuulla metsänhenkien äänet
myös aikuisena
|
||||
2. |
Unohdusankka
03:13
|
|
||
Löydät sen aamuyöllä puutarhasta
omenapuun oksanhaarasta
Se istuu säihkyvin silmin ja vartioi
kadotettuja seutuja
Kuulet sen unen läpi ikkunasta
ja kavahdat kauheutta
Taas laulaa keltainen lintu jotain tuttua
mutta niin outoa
Makeasti
Sammalmättäällä
Tuhat vuotta helvetissä uinunut elämä
Kuin ystävä valvoo
oikoo silmiä
ja hämärässä kuulee kipeitä henkiä
Lähiössä luulet, kaikki on kunnossa
Vaan yhden puun oksanhaarassa
häärää mahdoton hahmo
se rakentaa pesää kohtalon oikuista
Ei insinöörit auta, ei järkiratkaisut
- Tuo Ankka on täällä aina
Makeasti
Sammalmättäällä
Tuhat vuotta helvetissä uinunut elämä
Kuin ystävä valvoo
Oikoo silmiä
ja hämärässä kuulee kipeitä henkiä
|
||||
3. |
Kummituskartano
03:14
|
|
||
Uutta sutta janoaa vaan aina
”Rakas?”
Uutta mieleenkajoajaa, toimitsijaa
Mistä kumppani löytyisi sulle, pikkuhukka?
Kun tuomittuja olette te sekasikiöt
idän rajan yli tulleet, tai täältä lähteneet
Vaan mistä saisin uuden suden tilalle lähteneen?
Outoja ääniä ihmettelemään, ambulanssia säestämään
Kunhan et nouse poliisiautoon - tiedät, Poliisi esittää
Takaraivossa Lex läksyttää
Jos et usko, räjäyttää pään
Tuo kissa, Herra kartanonsa, saapaskäpälillään
Kaitsee askelillaan kohtaloita, naukunaurujumalia
Seuranpitäjänä häilyville, lempeille haamuille
Aika kuluu, nimet papereissa vaihtuvat, vuotavat
vaan Sinun henkesi on täällä – Sen kissat voivat nähdä
Niin felineelit tämän tontin omistavat
Tuntevat he kaikki jäävät ja täältä lähteneet
Vaan mistä saisin uuden suden tilalle lähteneen?
Outoja ääniä ihmettelemään, ambulanssia säestämään
Kunhan et nouse poliisiautoon - tiedät, Poliisi esittää
Takaraivossa Lex läksyttää
Jos et usko, räjäyttää pään
Ehkä kerran suden silmissä näen kimalteen
- Mitä siellä on, mistä tulit ja minne pakenet
Milloin otat matkaan?
Rakastatko rajan takaa?
Vai tiuskien, äyskien, solvatenko tahdot motkottaa?
|
||||
4. |
Lintutorni
02:49
|
|
||
Lämmität käsiäsi valossa
Kiehut likaisen ikkunan auringossa
Olemme lintutorni
ja tämä on järvi
Jota ei ole
emmekä ehkä ole
Liotat ajatuksiasi olemisen talossa
Olet öljytty kone-pää, joka päl-pälpättää
Tämä äänimaisema on kamala tulva
Se on sanaton seutu
ja upea kartta
Sinä ymmärrät ja rohkaiset
Asettelet aukkoihini vesiväriauringon iloiset säteet
Käsität ja valaiset
Kuin kuplajuoma lempeästi pirskahtelet synapseissa
Palvelinkeskusten oikeat hampaat
oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Kuusikon rajassa täytetty hirvi
Ja suolla kirmaa sen sekava kumppani
Sinä ymmärrät ja rohkaiset
Asettelet aukkoihini vesiväriauringon iloiset säteet
Käsität ja valaiset
Kuin kuplajuoma lempeästi pirskahtelet synapseissa
|
||||
5. |
|
|||
Seison pihalla, hiljainen alus taivaalla
Phoenixin valot
Kiire sisälle, se on jo ikkunan alla
Koneesta nousee ihmisenkaltainen
Avaan ikkunan - Hän sytyttää ikkunanpielen
Yritys sammuttaa paljaalla kädellä
vaan liekki humanoidien
ihmishengen kättä uhmaten hengittää
ja syö kotia rohmuten
Mustarastaat ikkunan alla
Yksi, kaksi, enemmäksi
Kokous kultaisen aamun Niinivaaralla
Nuo rastaat ikkunan alla
olkoon tänään kuolemaksi
Valot kultaisen kuun alla Niinivaaralla
Mitä he tahtoivat meille kertoa
sitä arvailla voimme vain
Rastaat jäävät
Suuret siivekkeet Pielisensuunkadulle laskeutuneet
Nyt pelottaa, mutta uskon sinuun niin -
Niin totta, kuin nimeni On.
Mustarastaat ikkunan alla
Yksi, kaksi, enemmäksi
Kokous kultaisen aamun Niinivaaralla
Nuo rastaat ikkunan alla
olkoon tänään kuolemaksi
Valot kultaisen kuun alla Niinivaaralla
Mitä he tahtoivat meille kertoa
sitä arvailla voimme vain
Rastaat jäävät
Viisi valoa, hiljaisuus
Hitaasti, Phoenixin valot
Tervetuloa!
|
||||
6. |
|
|||
Mistä tiedustella voikaan lupaamianne manuaaleja?
Ei vahinko tullut taaskaan kello kaulassa
Näin koiran parantuneen
Eloon ei herää muualla kuin unisaasteessa
Uskoin koiran kivettyneen
Hautausmaa on ruuhkaisa, missä paikka jäätyneen?
Et puhu etkä kuule
Siis kirjoita mulle osoite, paikka palaneen
Sienirihmastokasvueen?
Siis syövän!
Kosketus, tuho ja sininen hetki
Syöpäsolusuudelma
Heikotus, kuvotus, arvoitus ja kiehto
Kuinka tiesit palata?
Loihdit pelkoni ja toivoni
vaikka luulin tahtovani
Tuoksun märän koiran
pehmeän, tippuvan karvan
sairaan, sinisen kuoleman
Toimistohuonenukutuksen
liukuhihnalopetuksen
kylmän eläinklinikan
Tänä yönä teit taas taikojasi
vaikka luulin tahtovani
että jättäisit uneni rauhaan
Jättäisit uneni rauhaan.
Katoa unistani.
|
||||
7. |
Viinabileet
02:03
|
|
||
Tässä maassa on koira haudattuna
Kotikaupungin halki kulkee kummitusjuna
Selkärankaraiteilla
tunnet kuolleiden kuiskinnan vihlovana kipuna
Tunnelma tiivis asunnossa
Yksityisen piirissä kaikenlaista
Ystävää jos kaipailet
olen langaton ilo, saat kyllä yhteyden
Tässä maassa on koira haudattuna
Kotikaupungin halki kulkee kummitusjuna
Nikamat naksuu matkalla
kun henget huokailevat eikä mennyt pysy takana
Tunnelma tiivis asunnossa
Rokkihommia kymmenen vuotta
Säestäjää jos kaipailet -
Olen rypenyt näissä, olen kasvot uurteiset
|
||||
8. |
|
|||
Jos täytyisi kuvailla itseä eläimeksi, minkä valitsenkaan?
Älykäs - kuin se käsitetään - vai tukehdunko inhaan rasvaan?
Olenko roskalintu toivoen luonnollista kuolemaa
Olenko edes lintu - Miksi minut tapetaan?
Olet koulittu kone
Olet tähdenlento
Sulkasatosi viimeinen höyhen, hento
Saat kulkea rajoilla tajuttomuuden
olemisen mielettömyyden
Uhrina ikuisten himojen
Todistajana tuskien
Kun täytyisi suorittaa ja todistaa
Mitä kanavoisinkaan?
Kykenemätön eläimeksi, viallinen kone
sähkötönnä, vailla virtaa
Olen vain leikkisi lintu toivoen luonnollista kuolemaa
Olenko edes lintu?
En kuule koirien haukuntaa
En kuule kun kiväärit kajahtaa
Metsästäjät ovat hiljaiset
tai sitten he ovat menneet
Olen paketti tuoretiskillä
jalatonna, mutten kuuro
Riemuitse lihani iloilla
Olen muinainen aurinko
Olet koulittu kone
Olet tähdenlento
Sulkasatosi viimeinen höyhen, hento
Saat kulkea rajoilla tajuttomuuden
olemisen mielettömyyden
Uhrina ikuisten himojen
Todistajana tuskien
Tulkitsijana totuuden.
|
||||
9. |
|
|||
Sanattomat laulut pihapuissa vailla vastakohtaa
Säkeet plagiaatteina soivat, katseet pedosta poissa
Linnut ilmoittavat kuolemasta, linnut kertovat rakkaudesta
Varpunen jouluaamuna löysi rakkauden
ilman kosketusta
Hermosto kipinöillä hiljaisuudesta hän oivalsi
”Täällä on tie tähtiin, etsi minut!” Hän huusi.
- Vaan siellä on kylmä, höyhenet varmaan huurustuvat
ja on opeteltava uudenlainen lentotekniikka, kylmänkestävä
Linnut ilmoittavat kuolemasta, linnut kertovat rakkaudesta
Siipien levityksen ylemmän tason teoriaa
pieni etsiskeli muististaan
Elämien petona ja saaliina
jostain niiden väliltä hän löytää etsimän
Vaan vieläkin vastakohtaa tuntematta lensi hän
ja katsoi kun Äiti Tähti näytti kuin virnuilevan
Pian taas uudet laulut toivoo sun harjoittelevan
|
Streaming and Download help
If you like Luontokerho, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp